Itävallan maatalous
Itävallan maatalous on elinkeino, joka maassa työllistää yhä vähemmän väkeä, mutta jonka tuottavuudessa on tapahtunut sekä nousevia että väheneviä trendejä. Itävalta menetti ensimmäisessä maailmansodassa ja tavallaan jo kaksoismonarkian aikana suuren osan merkittävästä maanviljelyalueestaan, Unkarin. Maa on nykyään varsinkin länsiosastaan liian korkeaa viljelyyn, mutta talvet ovat muuttuneet leudompaan suuntaan.
Vuonna 1923 maan väestöstä 40 prosenttia työskenteli maa- ja metsätaloudessa. Nykyisin Itävalta kuuluu Euroopan unioniin ja maatalous työllistää alle kymmenen prosenttia. Edelleen tuotetaan viljaa, perunaa ja juurikasveja, mutta maan erityispiirteitä ovat karjanhoito vuoristossa, hedelmien, varsinkin päärynöiden ja omenien tuotanto sekä viininviljely etenkin Alppien itärinteillä sekä mehiläistarhaus Kärntenissä.[1][2][3][4]
Viininviljely on Itävallassa keskittynyt maan alavampiin itäosien maakuntiin Ala-Itävaltaan, Burgenlandiin, Steiermarkiin ja Wieniin. Maan viineistä tunnetaan parhaiten valkoviinit Grüner Veltliner ja Riesling, joista edellistä lienevät viljelleet jo kelttiläiset[5]. Kuitenkin Burgenland on keskittynyt punaisiin makeisiin jälkiruokaviineihin. Maan viinintuotanto on pyrkinyt voimakkaasti biodynaamisuuteen.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://bis.ams.or.at/qualibarometer/berufsbereich.php?id=69
- ↑ http://www.bmlfuw.gv.at/land/laendl_entwicklung.html
- ↑ Iisakki Laati: ”Itävalta”, Iso Tietosanakirja, s. 481–482. Helsinki: Otava, 1933.
- ↑ http://onlinebooks.library.upenn.edu/webbin/book/lookupid?key=ha009175919[vanhentunut linkki]
- ↑ Itävalta (626) viinikartta.fi. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ (lehden toimitus): Itävaltalaiset viinit. Viinilehti, 15.11.2023. Artikkelin verkkoversio. (Verkkoversio) Viitattu 20.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itävallan maatalous Wikimedia Commonsissa
